At the Heart of it All

Niin kutsutun elämäni lokikirja.

Friday, July 28, 2006

Tarttis tehrä

[Mieliala: jees]
[Stereoissa: CMX - Pedot]


Ooho, hän kirjoittaa taas. Tämä on luultavasti pyristelyä sitä vastaan, että pitäisi kirjoittaa oikeasti gradua. :P

Olen kai kyllästynyt asumaan tässä asunnossa, koska vilkuilen jatkuvasti asuntoilmoituksia (ja haaveilen omakotitalosta, vaikkei sellaista saa ilman lottovoittoa). Löysin edellispäivänä Pihlajamäestä mielenkiintoisen asunnon, mutta asunnonvaihto ei ole käytännön syistä mahdollista ainakaan pariin kuukauteen. Katsotaan sen jälkeen mihin tie vie. Olen kyllästynyt tämän asunnon huonoon kuntoon, olemattomaan säilytystilaan, ahtaaseen eteiseen, pieniin huoneisiin. Toki pidän edelleen keittiön ja olohuoneen valoisuudesta ja mallista. Mutta silti tuntuu siltä, että pian olisi aika lähteä haistelemaan uusia tuulia - siitä huolimatta, että Lassilassa on kaikki tarvittava lähellä; kauppa, pankki, posti, apteekki, iso koirapuisto, eläinlääkäriasema, eläinkauppa, agilityhalli, juna-asema (vaikka junaa käytänkin vain pari kertaa kuukaudessa). Unohtamatta sitä, että tästä kulkee julkinen liikenne myös poikittaissuuntaan.

Haluaisin muuttaa Itä-Vantaalle (mainettaan huomattavasti parempi paikka asua) tai Sipooseen. Joku kaunis päivä ehkä aivan toisaalle, kauas pääkaupunkiseudusta, mutta niin kauan kuin täällä on tarkoitus asua ja elää, suuntautuisin mieluusti tuonne päin. Ellen sitten jäisi tänne. Työmatkojen kannalta muutto itään olisi huomattavan järkevää. Pakilaan tai Paloheinään ei ole varaa muuttaa, vaikka sinne kantaisin kapsäkkini ehkä mieluiten. Ei julkisen sektorin palkoilla, ei.

Asumisoikeusasunnot vaikuttavat mielenkiintoisilta - kohtuuhinnalla rivitaloon. Ihan kokonaisen asuntolainan otto on tässä elämänvaiheessa (= ei virkaa) mahdoton ajatus, mutta toisaalta en näe järkeä maksaa vuodessa kymmentä tuhatta euroa vuokraa vieraalle ihmiselle, kun rahat voisi maksaa omaan pussiin. Täytynee istua alas joku kaunis ilta ja miettiä vaihtoehtoja ihan oikeasti. Yksin kun ei tällaisia asioita oikein voi päättää, kun kaksin mielii muualle muuttaa. :D

Herranjestas, eikä saa unohtaa nettiliittymää - taloon, joka ei ole HTV:n kaapeliverkossa, en muuta. Tai ainakin harkitsen kahteen kertaan.

Viikon päästä taas häävieraaksi, tällä kertaa Treelle.

Wednesday, July 26, 2006

Ai niin..

[Mieliala: mjoo]
[Stereoissa: Korn - Issues]


..tämä blogikin on olemassa. Olen ollut laiska päivittäjä, tosin en niin laiska kuin eräs nimeltä mainitsematon Mr Bear. Vink vink.

Kesälomaa on takana noin seitsemän viikkoa, ja alan olla kyllästynyt. Näin viime yönä painajaista ensimmäisestä koulupäivästä. Unessa yritin esitellä 10-kerroksista, jättimäistä koulua luokalleni, joista osa oli viisikymppisiä vipeltäjiä ja osa outoja hirviönaamaisia lapsosia. Heräsin keskellä yötä, enkä oikein enää saanut nukuttua. Mielessä pyörivät muutkin asiat, mutta niistä en tänne aio kirjoittaa.

Sitäpaitsi ihan tyhmää, että puolisko on jo töissä, eikä enää lomalla.

Mitä olen tehnyt kesällä? Ensimmäisenä voisi mainita sen ihmeteon, että ostin elämäni ensimmäiset bikinit. Olen imutellut elokuvia netistä ja viime viikolle osui todellinen huonojen (tai ala-arvoisten) elokuvien suma; Ultraviolet, Final Fantasy VII Advent Children, Underworld Evolution, Basic Instinct 2 ja Brokeback Mountain. Tässä kohtaa lukija saattanee kohotella kulmakarvojaan - minä en vaan pitänyt Brokeback Mountainista. Elokuvassa oli muutamia loistavia, koskettavia kohtauksia, mutta kokonaisuutena se jätti höntin olon. Pääosaesittäjien elämänkaaren kulun huomasi lähinnä lapsia esittävien näyttelijöiden vaihtumisesta. Jack kasvatti jossain vaiheessa viikset (ja sai tämän näyttämään ihan Freddie Mercuryltä), mutta Ennis näytti samalta alusta loppuun asti. Elokuva koostui joukosta irrallisia kohtauksia, jossa vuorottelivat Jackin ja Enniksen tavallinen elämä ja toistensa seurassa viettämä aika erämaassa. Kummassakin seikkailtiin enemmän sivupoluilla kuin itse asiassa: en saanut tavallisen elämän kuvauksessa kiinni niistä tunteista, mitä ongelmia (piilo)homoseksuaalisuus Jackille ja Ennikselle aiheutti - erämaakuvauksissa päähenkilöiden välinen kemia ja suuri rakkaus ei päässyt edes puoliväliin.

Elokuvan katsottuani en ihmettele, ettei se voittanut parhaan elokuvan Oscaria. Heath Ledger tosin näytteli hyvin, Jake Gyllenhaal aikamoisen keskinkertaisesti. Elokuva itse asiassa parani sen jälkeen, kun Jack poistui näyttämöltä taivaan porttien tuolle puolen.

Minulla on sitä paitsi (taas) auto-ongelma. Onnistuin eilen uintireissulla kolhaisemaan pohjan tuoreen asvaltoinnin jyrkkään reunaan, ja nyt siellä keikkuu irtonainen, koliseva osa, jonka funktiosta minulla ei ole aavistustakaan. Scary. Muuten auto on pelittänyt hyvin, ja sillä on ajettu kesän kuluessa 5000 kilometriä. Tällä ajomäärällä pitäisi ruveta harkitsemaan dieseliin siirtymistä - ja siis samalla jälleen kerran uuteen autoon. Tai uudenpaan, uuteen autoon ei ole a) varaa b) oikeastaan haluakaan.

Olen jopa kirjoittanut gradua, tosin aivan liian vähän.

Parveke on vielä siivoamatta, mutta siellä on Ikeasta ostetut kuuden euron parveketuolit. Keijunmekko kuoli, ja pelargoniat ovat henkitoreissaan. En osaa hoitaa kukkasia, vaikka viherkasvit voivatkin hyvin.

Niin, ja olin elämäni ensimmäistä kertaa the Miitissä, joka ei jää toivottavasti viimeiseksi. Oli ihanaa päästä pois kotoa ilman koiria ja viettää aikaa ihan uusien ihmisten kanssa. Kivaa.

Ehkä olen nyt täyttänyt kirjoittamisvelvollisuuteni, ja voin raahautua tupakille, vaikka askin kyljessä lukeekin 'rökning kan döda'.