At the Heart of it All

Niin kutsutun elämäni lokikirja.

Thursday, June 08, 2006

Töitä saatu

[Mieliala: rauhaisa]
[Stereoissa: Kent - Vapen & Ammunition]


Minun pitäisi nousta ylös tästä tuolista ja mennä värjäämään hiukset. Sen sijaan istun tässä enkä muuta voi, ja kuuntelen Kenttiä. Prkl, en itse asiassa tiedä pitäisikö tuo taivuttaa Kentiä? Kuulostaa suomalaisen korviin typerältä. En jaksa vaivata päätäni sillä. Olen lomalla.

Sain tänään töitä. En allekirjoittanut työsopimusta vielä, koska ko. työpaikasta ei saisi heinäkuulta palkkaa. Ja miksikö ei? No siksi, että laissa on äitiyslomalla olevilla opettajilla porsaanreikä: he voivat palata "töihin" kesän ajaksi ja jatkaa hoitovapaalla taas syksyllä. Eikö ole hienoa? En halua yhtään diskriminoida raskaana olevia naisia tai väheksyä heitä, jotka hoitavat mukuloitaan kotona, mutta työntekijänä vituttaa. Teen jonkun työtä kokonaisen lukuvuoden, ja tämä hyväkäs palaa "töihin" kesäksi. Aivan naurettavaa. Kun seuraavaksi äänestän eduskuntavaaleissa, aion tiedustella ehdokkaalta, ajaisiko hän tämänkaltaisen pelleilyn poistamista.

Hieno juttu joka tapauksessa; tämä oli ensimmäinen haastattelu jossa olin tänä vuonna, ja paikkaa tarjottiin heti siltä istumalta. Rehtori oli miellyttävä mies, joka vain vilkaisi hiuskuontaloani (jonka olin yrittänyt saada kuriin muotovaahdolla). Tietty naisrehtorien joukko näyttää selkeästi suhtautuvan epäilevästi rastapäiseen nuoreen opettajaan, mutta miesrehtoreille hiusten olomuoto näyttää olevan ihan sama.

Katselen ja kuulostelen vielä, josko jostain irtoaisi työpaikka koko kesän palkalla. Ellei, täytyy keksiä suunnitelma B heinäkuun rahoittamiseksi. Säästäminen ei kuulu hyveisiini, joten jos aion selvitä kesästä säästöjen avulla, täytynee siirtää rahaa salaiselle pankkitilille suoraveloituksella. Aargh! Toisaalta yritän ajatella asiaa positiivisesti: enää kaksi vuotta kärvistelyä määräaikaisilla duuneilla. Jos (kun, heh) pääsen eo-koulutukseen ensi talvena, voin käytännössä valita työpaikkani valmistuttuani. Kahden vuoden päästä. Sopivasti kolmekymppisenä. Sen jälkeen neljän vuoden projekti on ohi ja voin alkaa odottamaan virantoimittajana eläkepäiviä ja miettimään mitä kaikkea teen elämälläni siinä välissä.

Kent on kyllä ihan törkeän hyvä bändi! Nyt menen värjäämään hiukseni ja yritän olla tuhrimatta väriä otsaan, korviin ja niskaan, jotta en näytä turpaan saaneelta lauantaina.

1 Comments:

  • At 5:53 am, Anonymous Anonymous said…

    Hey what a great site keep up the work its excellent.
    »

     

Post a Comment

<< Home